Vero-oikeuden perusteet
Muodollinen vero-oikeus
On kysymys niistä lainsäädännön normeista, jotla koskevat Verohallinnon organisaatiota, verotuksen toimittamista, muutoksenhakua verotukseen sekä ylipäänsä verovelvollisten ja veronsaajien oikeuksia ja velvollisuuksia.
Aineellinen vero-oikeus
On kysymys niistä verolainsäädännön normeista, jotka sääntelevät verovelvollisuuden ja veron kohteen määrittämistä sekä veron laskemista.
Verosubjektit
Verosubjekteja ovat verovelvolliset.
Etuperiaate
Eli hyöty- tai korvausperiaate. Valtion ja veronmaksajien välillä vallitsee edun ja korvauksen suhde. Ihmisiä pitää verottaa samassa suhteessa kuin heille on ollut hyötyä julkisen vallan toimenpiteistä.
Suhteellinen vero
Eli proportionaalinen vero. Tällöin keskimääräinen veroaste on sama kaikilla tulotasoilla eli veron suhde tuloon pysyy samana tulon määrästä riippumatta.
Marginaalivero
Eli rajavero tai tulonlisävero, tarkoitetaan sitä, kuinka paljon viimeisistä euroista eli lisätuloista maksetaan veroa. Kyse on tulon lisäyksestä johtuvasta veron lisäyksestä. Käsitettä käytetään myös, kun tarkoitetaan veroasteikkojen mukaisia, nimellisiä marginaaliveroprosentteja.
Ennakkoratkaisu
Ennakolta laintulkinnasta annettava ratkaisu, joka sitoo sen antajaa, jos sama oikeuskysymys tulee myöhemmin ratkaisun antajan päätettäväksi. Tällaisia voivat antaa Verohallinto ja keskusverolautakunta sekä myös Euroopan unionin tuomioistuin EU-oikeuden tulkinnasta, kun kansallinen tuomioistuin sellaista pyytää ennen käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista.
Vertikaalisen oikeudenmukaisuuden periaate
Henkilöitä, joilla on erilainen maksukyky, tulisi verottaa maksukyvyn noustessa enemmän ja päinvastoin.
Jätevero
Jäteveron alaisia ovet sekä yleiset että yksityiset kaatopaikat, joille sijoitetaan verolliseen jäteryhmään kuuluvaa jätettä. Koskee niitä kaatopaikalle toimitettavia jätteitä, joiden hyötykäyttö on teknisesti ja ympäristöperusteisesti mahdollista.
Prejudikaatit eli ennakkopäätökset
KHO:n julkaisemat verotusta koskevat päätökset. Oikeusohjeet, joita KHO ennakkopäätöksissään vahvistaa, tulevat yleensä omaksutuiksi ratkaistaessa myöhemmin esille tulevia vastaavanlaisia tapauksia.
Oikeuslähteiden jaottelu
Kirjoitettu laki, tavanomainen oikeus, oikeuskäytäntö (prejudikaatit), lain esityöt ja oikeustiede.
Vakuutusmaksuvero
Kohtistuu tiettyihin vakuutuspalveluihin. Sitä on suoritettava vakuutussopimuksen mukaan kannettavasta vakuutusmaksusta, milloin Suomessa oleva omaisuus taikka Suomessa harjoitettuun toimintaan liittyvä etuus tai Suomessa oleva muu etuus on vakuutettu.
Tieliikenteen verotus
Koostuu ajoneuvon rekisteröinnin yhteydessä maksettavasta autoverosta, vuosittain maksettavasta ajoneuvoverosta ja liikennepolttoaineiden polttoaineverosta.
Vero-oikeus
Koostuu normeista, jotka koskevat tulojen hankkimista julkisyhteisölle.
Finanssihallinto-oikeus
Koostuu normeista, jotka sääntelevät julkisyhteisöjen varainkäytön suunnittelua, varoista päättämistä ja varojen käytön valvontaa.
Kiinteistöverotus
Koskee kiinteistöverolaki. Veronsaajina ovat kunnat ja se koskee sekä maata että rakennuksia.
Perintö- ja lahjaverotus
Koskee perintö- ja lahjaverolaki. Kohteena on joko kokonaan vastikkeeton saanto, perintö tai lahja, tai osaksi vastikkeeton saanto eli ns. lahjanluontoinen kauppa.
Kohdistamisongelma
Kuka on oikea verosubjekti eli verovelvollinen: kenen tuloa tai menoa tietty erä on tai kun ratkaistaan, minkä tulolähteen tuloa tai menoa tietty erä on, tai kumpaan tulolajiin tietty tuloerä tai menoerä kuuluu.
Välitön vero
Kuten henkilökohtainen tulovero, on tarkoitettu jäämään lopullisesti verovelvollisen rasitukseksi ja ne määrätään suoraan verovelvollisen maksettavaksi. Voidaan puhua myös suorista veroista. Se perustuu tulonsaajan ominaisuuksiin.
Vero-objektit
Kysymys on veromuodoista eli verolajeista, toisin sanoen siitä, millä perusteella veroa kannetaan.
Laajuusongelma
Kysymys on veropohjasta, onko tietty tuloerä veronalainen tai tietty menoerä vähennyskelpoinen. Lähtökohtana tuloverotuksessa on laaja veropohja: kaikki tulot ovat veronalaisia,e llei niitä ole erikseen säädetty verovapaiksi. Myös kaikki tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ovat vähennyskelpoisia.
Kiinteistö
Käsite laajempi tuloverotuksessa, kuin siviilioikeudellisten säännösten mukaan. Lain kiinteistöä koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen toisen maalla olevaan rakennukseen, rakennelmaan tai muuhun laitokseen, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle (6 §).
Oikeuskäytäntö
Lainkäyttöelinten antamat ratkaisut.
Kirjoitettu laki ja tavanomainen oikeus
Laki on ensisijainen oikeuslähde. Kirjoitettu laki ja tavanomainen oikeus ovat juridisesti sitovia oikeuslähteitä, muut ovat tosiasiallisia oikeuslähteitä.
Puhdas ansiotulo
Lasketaan vähentämällä ansiotulosta luonnolliset vähennykset.
Kunnallisverotuksen verovuoden tulo
Lasketaan vähentämällä puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset.
Valtionverotuksen verovuoden ansiotulo
Lasketaan vähentämällä puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset.
Puhdas pääomatulo
Lasketaan vähentämällä pääomatulosta luonnolliset vähennykset.
Tuloverolain tulolajit
Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien tulot jaetaan kahteen ryhmään: ansiotuloihin ja pääomatuloihin.
Jaksottamisongelma
Mille laskentakaudelle (verovuodelle) tulo tai meno jaksotetaan. Pääsääntönä tuloverolain mukaisessa verotuksessa on kassa- eli käteisperiaate: tulo ja meno ovat sen verovuoden tuloa ja menoa, jonka aikana maksu on tapahtunut. Poikkeuksena luovutusvoittojen verotus: voitto verotetaan sinä vuonna, jolloin luovutus on tapahtunut.
Välillinen vero
Määrätään tavaroiden ja palveluiden vaihdannasta ja näin ne tulevat epäsuorasti verovelvollisten maksettavaksi. Määräytyy tulonsaajan kuluttamien hyödykkeiden perusteella.
Finanssioikeus
Osa-alueet ovat vero-oikeus ja finanssihallinto-oikeus. Siinä on kysymys julkisyhteisöjen varainhankintaa ja varainkäyttöä sääntelevien normien muodostamasta oikeusnormikokonaisuudesta.
Verovelvollisia
Ovat ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia maksamaan veron.
Maksut
Ovat vastinkeita maksuvelvollisen saamista yksilöidyistä palveluista, joita maksetaan konkreettisista yhteiskunnalta saaduista suoritteista.
Arvonlisäverotus
Perustuu Suoemssa arvonlisäverolakiin. Yleinen kulutusvero, joka kohdistuu lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen. Se on välillinen vero, veronkantajina toimivat verovelvolliset yritykset, jotka sisällyttävät veron määrän myyntihintoihinsa ja tilittävät veron valtiolle.
Varainsiirtovero
Perustuu varainsiirtoverolakiin. Sitä suoritetaan valtiolle kiinteistön ja arvopaperin vastikkeellisesta luovutuksesta.
Puolisot
Puolisoilla takoitetaan tuloverolaissa sellaisia henkilöitä, jotka ennen verovuoden päättymistä ovat solmineet avioliiton (7 §). Aviopuolisoihin, jotka ovat yhteiselämänsä lopettaakseen joko asuneet koko verovuoden erillään tai muuttaneet verovuoden aikana pysyvästi erilleen, taikka aviopuolisoihin, jotka molemmat eivät ole yleisesti verovelvollisia, ei kuitenkaan sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä. Puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläneisiin henkilöihin (avopuolisot), jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet rinnastetaan puolisoihin.
Verovelvollisuus
Ratkaistaan se, kuka on velvollinen maksamaan tulon perusteella maksettavaksi määrätyn veron. Lähtökohtana on se, että jokainen luonnollinen henkilö ja oikeushenkilö on verovelvollinen.
Arvostamisongelma
Ratkaisu määrittää sen, minkä määräisenä tietty tuloerä tai menoerä otetaan laskennassa huomioon.
Horisontaalisen oikeudenmukaisuuden periaate
Saman maksukyvyn omaavis henkilöitä tulisi verottaa yhtä paljon. Verovelvollisen subjektiiviset ja hänen veronmaksukykyynsä vaikuttavat seikat suhteessa muihin verovelvollisiin tulee ottaa huomioon. Edellyttää kaikkien tulojen verottamista yhtäläisesti.
Verokynnys
Se tulo, josta lähtien tuloveroa kannetaan.
Veroluonteiset maksut
Suoritukseen liittyy piirteitä sekä veroista että maksuista.
Konkreettinen verovelkasuhde
Syntyy veron maksuunpanossa.
Abstraktinen verovelkasuhde
Syntyy, kun esimerkiksi tuloverotuksessa verovelvollinen on saanut tulon. Lain tarkoittama tosiseikasto on tällöin tapahtunut, eikä sen synnyttämää verovelvollisuutta voi enää poistaa verovelvollisen omin toimenpitein.
Yhtymä
Tarkoitetaan mm. avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä ja kahden tai useamman henkilön elinkeinotoiminnan harjoittamista varten perustamaa muuta kuin yhteisönä pidettävää yhteenliittymää, joka on tarkoitettu toimimaan osakkaiden yhteiseen lukuun (elinkeinoyhtymä). Tarkoitetaan myös kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta (verotusyhtymä) (4 §).
Verokanta
Tarkoitetaan sitä määrää tai osuutta, mikä otetaan verona veropohjasta (eli jostain verokohteesta).
Efektiivinen marginaaliveroaste
Tarkoitetaan sitä, kuinka paljon nettotulot todellisuudessa kasvavat bruttotulojen noustessa.
Marginaaliveroaste
Tarkoitetaan veron lisäyksen ja verotettavan tulon lisäyksen välistä suhdetta. Kyse on verojen muutoksen suhteesta tulojen muutokseen.
Keskimääräinen veroaste
Tarkoitetaan veron määrän ja verotettavan tulon suhdetta, toisin sanoen vero on progressiivinen, jos keskimääräinen veroaste kasvaa tulojen kasvaessa. Päinvastaisessa tapauksessa vero on regressiivinen, eli jos keskimäärinen veroaste laskee tulojen kasvaessa. Progression jyrkkyyttä kuvaa se, miten nopeasti keskimääräinen veroaste kasvaa.
Vero
Tarkoitetaan yksityisen eli verovelvollisen julkiselle vallalle eli veronsaajalle maksamaa julkisyhteisön yksipuolisesti määrämää pakollista lakimääräistä rahasuoritusta, johon julkisen vallan puolelta ei liity välitöntä vastasuoritusta.
Veronmaksukykyperiaate
Tarkoittaa verovelvollisen kykyä suoriutua verojen maksamisesta. Se on riippumaton julkisyhteisöjen talousarvioiden menopuolen rakenteesta. Merkitsee pyrkimystä sellaisen verotuksen toteuttamiseen, jossa johtoajatuksina ovat vertikaalisen ja horisontaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteet.
Tulolajin tappio
Tulolajin tulojen ja menojen negatiivinen erotus.
Verovelkasuhde
Vallitsee veronsaajien ja verovelvollisten välillä. Tämän suhteen sisältönä on julkisoikeudellinen velvollisuus rahasuoritukseen.
Regressiivinen verotus
Veroa määrätään pienemmästä tulosta suuremman prosentin mukaan kuin suuremmasta tulosta. Tulojen kasvaessa verojen suhteellinen määrä pienenee.
Progressiivinen verotus
Veroa määrätään suuremmasta tulosta suurempi osuus kuin pienemmästä tulosta. Verojen suhteellinen osuus kasvaa tulojen kasvaessa.
Arpajaisvero
Veroa suoritetaan valtiolle Suomessa toimeenpannuista arpajaisista.
Verotuskäytäntö
Veroviranomaisten noudattama käytäntö, joka oikeuskäytännöstä poiketessaan tietyllä viiveellä pyritään mukauttamaan oikeuskäytännön mukaiseksi. Verotuskäytäntö, joka ilmenee yleensä Verohallinnon antamista soveltamisohjeista ja tulkintasuosituksista, ohjaa myös ratkaisukäytäntöä.
Valmisteverotus
Yleiset säännökset valmisteverotuslaissa. Suoritetaan valtiolle kotimaassa valmistetuista, toisesta yhteisön jäsenvaltiosta vastaanotetuista sekä yhteisön veroalueen ulkopuolelta Suomeen tuoduista valmisteveron alaisista tuotteista.