Vero-oikeuden perusteet

Muodollinen vero-oikeus

On kysymys niistä lainsäädännön normeista, jotla koskevat Verohallinnon organisaatiota, verotuksen toimittamista, muutoksenhakua verotukseen sekä ylipäänsä verovelvollisten ja veronsaajien oikeuksia ja velvollisuuksia.

Aineellinen vero-oikeus

On kysymys niistä verolainsäädännön normeista, jotka sääntelevät verovelvollisuuden ja veron kohteen määrittämistä sekä veron laskemista.

Verosubjektit

Verosubjekteja ovat verovelvolliset.

Etuperiaate

Eli hyöty- tai korvausperiaate. Valtion ja veronmaksajien välillä vallitsee edun ja korvauksen suhde. Ihmisiä pitää verottaa samassa suhteessa kuin heille on ollut hyötyä julkisen vallan toimenpiteistä.

Suhteellinen vero

Eli proportionaalinen vero. Tällöin keskimääräinen veroaste on sama kaikilla tulotasoilla eli veron suhde tuloon pysyy samana tulon määrästä riippumatta.

Marginaalivero

Eli rajavero tai tulonlisävero, tarkoitetaan sitä, kuinka paljon viimeisistä euroista eli lisätuloista maksetaan veroa. Kyse on tulon lisäyksestä johtuvasta veron lisäyksestä. Käsitettä käytetään myös, kun tarkoitetaan veroasteikkojen mukaisia, nimellisiä marginaaliveroprosentteja.

Ennakkoratkaisu

Ennakolta laintulkinnasta annettava ratkaisu, joka sitoo sen antajaa, jos sama oikeuskysymys tulee myöhemmin ratkaisun antajan päätettäväksi. Tällaisia voivat antaa Verohallinto ja keskusverolautakunta sekä myös Euroopan unionin tuomioistuin EU-oikeuden tulkinnasta, kun kansallinen tuomioistuin sellaista pyytää ennen käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista.

Vertikaalisen oikeudenmukaisuuden periaate

Henkilöitä, joilla on erilainen maksukyky, tulisi verottaa maksukyvyn noustessa enemmän ja päinvastoin.

Jätevero

Jäteveron alaisia ovet sekä yleiset että yksityiset kaatopaikat, joille sijoitetaan verolliseen jäteryhmään kuuluvaa jätettä. Koskee niitä kaatopaikalle toimitettavia jätteitä, joiden hyötykäyttö on teknisesti ja ympäristöperusteisesti mahdollista.

Prejudikaatit eli ennakkopäätökset

KHO:n julkaisemat verotusta koskevat päätökset. Oikeusohjeet, joita KHO ennakkopäätöksissään vahvistaa, tulevat yleensä omaksutuiksi ratkaistaessa myöhemmin esille tulevia vastaavanlaisia tapauksia.

Oikeuslähteiden jaottelu

Kirjoitettu laki, tavanomainen oikeus, oikeuskäytäntö (prejudikaatit), lain esityöt ja oikeustiede.

Vakuutusmaksuvero

Kohtistuu tiettyihin vakuutuspalveluihin. Sitä on suoritettava vakuutussopimuksen mukaan kannettavasta vakuutusmaksusta, milloin Suomessa oleva omaisuus taikka Suomessa harjoitettuun toimintaan liittyvä etuus tai Suomessa oleva muu etuus on vakuutettu.

Tieliikenteen verotus

Koostuu ajoneuvon rekisteröinnin yhteydessä maksettavasta autoverosta, vuosittain maksettavasta ajoneuvoverosta ja liikennepolttoaineiden polttoaineverosta.

Vero-oikeus

Koostuu normeista, jotka koskevat tulojen hankkimista julkisyhteisölle.

Finanssihallinto-oikeus

Koostuu normeista, jotka sääntelevät julkisyhteisöjen varainkäytön suunnittelua, varoista päättämistä ja varojen käytön valvontaa.

Kiinteistöverotus

Koskee kiinteistöverolaki. Veronsaajina ovat kunnat ja se koskee sekä maata että rakennuksia.

Perintö- ja lahjaverotus

Koskee perintö- ja lahjaverolaki. Kohteena on joko kokonaan vastikkeeton saanto, perintö tai lahja, tai osaksi vastikkeeton saanto eli ns. lahjanluontoinen kauppa.

Kohdistamisongelma

Kuka on oikea verosubjekti eli verovelvollinen: kenen tuloa tai menoa tietty erä on tai kun ratkaistaan, minkä tulolähteen tuloa tai menoa tietty erä on, tai kumpaan tulolajiin tietty tuloerä tai menoerä kuuluu.

Välitön vero

Kuten henkilökohtainen tulovero, on tarkoitettu jäämään lopullisesti verovelvollisen rasitukseksi ja ne määrätään suoraan verovelvollisen maksettavaksi. Voidaan puhua myös suorista veroista. Se perustuu tulonsaajan ominaisuuksiin.

Vero-objektit

Kysymys on veromuodoista eli verolajeista, toisin sanoen siitä, millä perusteella veroa kannetaan.

Laajuusongelma

Kysymys on veropohjasta, onko tietty tuloerä veronalainen tai tietty menoerä vähennyskelpoinen. Lähtökohtana tuloverotuksessa on laaja veropohja: kaikki tulot ovat veronalaisia,e llei niitä ole erikseen säädetty verovapaiksi. Myös kaikki tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ovat vähennyskelpoisia.

Kiinteistö

Käsite laajempi tuloverotuksessa, kuin siviilioikeudellisten säännösten mukaan. Lain kiinteistöä koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen toisen maalla olevaan rakennukseen, rakennelmaan tai muuhun laitokseen, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle (6 §).

Oikeuskäytäntö

Lainkäyttöelinten antamat ratkaisut.

Kirjoitettu laki ja tavanomainen oikeus

Laki on ensisijainen oikeuslähde. Kirjoitettu laki ja tavanomainen oikeus ovat juridisesti sitovia oikeuslähteitä, muut ovat tosiasiallisia oikeuslähteitä.

Puhdas ansiotulo

Lasketaan vähentämällä ansiotulosta luonnolliset vähennykset.

Kunnallisverotuksen verovuoden tulo

Lasketaan vähentämällä puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset.

Valtionverotuksen verovuoden ansiotulo

Lasketaan vähentämällä puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset.

Puhdas pääomatulo

Lasketaan vähentämällä pääomatulosta luonnolliset vähennykset.

Tuloverolain tulolajit

Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien tulot jaetaan kahteen ryhmään: ansiotuloihin ja pääomatuloihin.

Jaksottamisongelma

Mille laskentakaudelle (verovuodelle) tulo tai meno jaksotetaan. Pääsääntönä tuloverolain mukaisessa verotuksessa on kassa- eli käteisperiaate: tulo ja meno ovat sen verovuoden tuloa ja menoa, jonka aikana maksu on tapahtunut. Poikkeuksena luovutusvoittojen verotus: voitto verotetaan sinä vuonna, jolloin luovutus on tapahtunut.

Välillinen vero

Määrätään tavaroiden ja palveluiden vaihdannasta ja näin ne tulevat epäsuorasti verovelvollisten maksettavaksi. Määräytyy tulonsaajan kuluttamien hyödykkeiden perusteella.

Finanssioikeus

Osa-alueet ovat vero-oikeus ja finanssihallinto-oikeus. Siinä on kysymys julkisyhteisöjen varainhankintaa ja varainkäyttöä sääntelevien normien muodostamasta oikeusnormikokonaisuudesta.

Verovelvollisia

Ovat ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia maksamaan veron.

Maksut

Ovat vastinkeita maksuvelvollisen saamista yksilöidyistä palveluista, joita maksetaan konkreettisista yhteiskunnalta saaduista suoritteista.

Arvonlisäverotus

Perustuu Suoemssa arvonlisäverolakiin. Yleinen kulutusvero, joka kohdistuu lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen. Se on välillinen vero, veronkantajina toimivat verovelvolliset yritykset, jotka sisällyttävät veron määrän myyntihintoihinsa ja tilittävät veron valtiolle.

Varainsiirtovero

Perustuu varainsiirtoverolakiin. Sitä suoritetaan valtiolle kiinteistön ja arvopaperin vastikkeellisesta luovutuksesta.

Puolisot

Puolisoilla takoitetaan tuloverolaissa sellaisia henkilöitä, jotka ennen verovuoden päättymistä ovat solmineet avioliiton (7 §). Aviopuolisoihin, jotka ovat yhteiselämänsä lopettaakseen joko asuneet koko verovuoden erillään tai muuttaneet verovuoden aikana pysyvästi erilleen, taikka aviopuolisoihin, jotka molemmat eivät ole yleisesti verovelvollisia, ei kuitenkaan sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä. Puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläneisiin henkilöihin (avopuolisot), jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet rinnastetaan puolisoihin.

Verovelvollisuus

Ratkaistaan se, kuka on velvollinen maksamaan tulon perusteella maksettavaksi määrätyn veron. Lähtökohtana on se, että jokainen luonnollinen henkilö ja oikeushenkilö on verovelvollinen.

Arvostamisongelma

Ratkaisu määrittää sen, minkä määräisenä tietty tuloerä tai menoerä otetaan laskennassa huomioon.

Horisontaalisen oikeudenmukaisuuden periaate

Saman maksukyvyn omaavis henkilöitä tulisi verottaa yhtä paljon. Verovelvollisen subjektiiviset ja hänen veronmaksukykyynsä vaikuttavat seikat suhteessa muihin verovelvollisiin tulee ottaa huomioon. Edellyttää kaikkien tulojen verottamista yhtäläisesti.

Verokynnys

Se tulo, josta lähtien tuloveroa kannetaan.

Veroluonteiset maksut

Suoritukseen liittyy piirteitä sekä veroista että maksuista.

Konkreettinen verovelkasuhde

Syntyy veron maksuunpanossa.

Abstraktinen verovelkasuhde

Syntyy, kun esimerkiksi tuloverotuksessa verovelvollinen on saanut tulon. Lain tarkoittama tosiseikasto on tällöin tapahtunut, eikä sen synnyttämää verovelvollisuutta voi enää poistaa verovelvollisen omin toimenpitein.

Yhtymä

Tarkoitetaan mm. avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä ja kahden tai useamman henkilön elinkeinotoiminnan harjoittamista varten perustamaa muuta kuin yhteisönä pidettävää yhteenliittymää, joka on tarkoitettu toimimaan osakkaiden yhteiseen lukuun (elinkeinoyhtymä). Tarkoitetaan myös kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta (verotusyhtymä) (4 §).

Verokanta

Tarkoitetaan sitä määrää tai osuutta, mikä otetaan verona veropohjasta (eli jostain verokohteesta).

Efektiivinen marginaaliveroaste

Tarkoitetaan sitä, kuinka paljon nettotulot todellisuudessa kasvavat bruttotulojen noustessa.

Marginaaliveroaste

Tarkoitetaan veron lisäyksen ja verotettavan tulon lisäyksen välistä suhdetta. Kyse on verojen muutoksen suhteesta tulojen muutokseen.

Keskimääräinen veroaste

Tarkoitetaan veron määrän ja verotettavan tulon suhdetta, toisin sanoen vero on progressiivinen, jos keskimääräinen veroaste kasvaa tulojen kasvaessa. Päinvastaisessa tapauksessa vero on regressiivinen, eli jos keskimäärinen veroaste laskee tulojen kasvaessa. Progression jyrkkyyttä kuvaa se, miten nopeasti keskimääräinen veroaste kasvaa.

Vero

Tarkoitetaan yksityisen eli verovelvollisen julkiselle vallalle eli veronsaajalle maksamaa julkisyhteisön yksipuolisesti määrämää pakollista lakimääräistä rahasuoritusta, johon julkisen vallan puolelta ei liity välitöntä vastasuoritusta.

Veronmaksukykyperiaate

Tarkoittaa verovelvollisen kykyä suoriutua verojen maksamisesta. Se on riippumaton julkisyhteisöjen talousarvioiden menopuolen rakenteesta. Merkitsee pyrkimystä sellaisen verotuksen toteuttamiseen, jossa johtoajatuksina ovat vertikaalisen ja horisontaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteet.

Tulolajin tappio

Tulolajin tulojen ja menojen negatiivinen erotus.

Verovelkasuhde

Vallitsee veronsaajien ja verovelvollisten välillä. Tämän suhteen sisältönä on julkisoikeudellinen velvollisuus rahasuoritukseen.

Regressiivinen verotus

Veroa määrätään pienemmästä tulosta suuremman prosentin mukaan kuin suuremmasta tulosta. Tulojen kasvaessa verojen suhteellinen määrä pienenee.

Progressiivinen verotus

Veroa määrätään suuremmasta tulosta suurempi osuus kuin pienemmästä tulosta. Verojen suhteellinen osuus kasvaa tulojen kasvaessa.

Arpajaisvero

Veroa suoritetaan valtiolle Suomessa toimeenpannuista arpajaisista.

Verotuskäytäntö

Veroviranomaisten noudattama käytäntö, joka oikeuskäytännöstä poiketessaan tietyllä viiveellä pyritään mukauttamaan oikeuskäytännön mukaiseksi. Verotuskäytäntö, joka ilmenee yleensä Verohallinnon antamista soveltamisohjeista ja tulkintasuosituksista, ohjaa myös ratkaisukäytäntöä.

Valmisteverotus

Yleiset säännökset valmisteverotuslaissa. Suoritetaan valtiolle kotimaassa valmistetuista, toisesta yhteisön jäsenvaltiosta vastaanotetuista sekä yhteisön veroalueen ulkopuolelta Suomeen tuoduista valmisteveron alaisista tuotteista.