Finanssioikeuden termejä
Kohdistamisongelma
sisältää kysymyksen, miten tuotot ja kustannukset kohdistetaan eri laskentakohteille eli mistä tulolähteestä on kulloinkin kyse.
Julkisoikeudellinen suorite
viranomaisen suorite, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus.
Liiketoiminta
Liiketoiminnalle tyypillistä on voiton tavoittelu. Sen täytyy olla myös itsenäistä, eli tapahtua omaan lukuun ja omalla vastuulla. Se edellyttää myös suunnitelmallisuutta, jatkuvuutta, taloudelålisen riskin olemassaoloa sekä toiminnan suuntautumista ulospäin rajoittamattomaan tai laajahkoon henkilöjoukkoon.
Dualistinen järjestelmä verosopimusten solmimisessa
Verosopimukset eivät tule voimaan ilman erillistä lainsäädäntöaktia
Verosopimusten kaksinaisluonne
Verosopimukset ovat toisaalta kansainvälisiä sopimuksia, joita koskevat kansainvälisen oikeuden normit, mutta samalla ne ovat osa Suomen sisäistä lainsäädäntöä
Verosopimusoikeuden kultainen sääntö
Verosopimukset rajoittavat tai supistavat Suomen sisäiseen lainsäädäntöön perustuvaa verotusta, mutta eivät laajenna sitä.
Elantomeno
Verotuksessa ei voi vähentää tulonhankkimismenoina tavanomaisia elantomenoja eikä slelaisia kuluja, jotka liittyvät verovapaan tulon hankintaan ja säilyttämiseen. (esim. perheen kulut, asunnon vuokramenot, lasten ja kodin hoidosta aiheutuneet menot)
Eriytetty tuloverojärjestelmä
ansiotulon ja pääomatulon tulolähteet lasketaan erikseen ja niihin sovelletaan erillisiä veroasteita.
Laskentasubjekti
Elinkeinoyhtymää ei veroteta erillisenä verovelvollisena. Se on laskentasubjekti, jolle vahvistetaan elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun toimnnan tulos
Hankintameno-olettama
Kun luovutusvoitto lasketaan, luonnollinen henkilö, kuolinpesä ja yhteisetuus voivat vähentää luovutushinnasta poistamattoman hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärän sijasta hankintameno-olettaman. Hankintameno-olettama vähennetään, jos se on suurempi kuin todellisen hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä.
Luonnollinen vähennys
Kun verotettava tulo lasketaan, veronalaisista tulosita vähennetään tulonhankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot eli luonnolliset vähennykset. Luonnollisia vähennyksiä ovat tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Luonnolliset vähennykset syntyvät ajallisesti silloin, kun tuloa hankitaan
Alkuvarastovähennys
Kun verovelvollinen ottaa vähennykseen oikeuttavaan käyttöön muussa käytössä olleen tavaran hän saa vähentää hankintaan sisältyneen veron taikka omaan käyttöön valmistamisesta suorittamansa veron. Verollisen liiketoiminnan alkaessa verovelvollinen saa tehdä hallussaan olevasta verollisena hankkimastaan tai valmistamastaan vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen käytettävästä tavarasta edellä mainitun vähennyksen
Verosopimusten etusijaperiaate
Laki kansainvälisen kaksinertaisen verotuksen poistamisesta 1.2 §: tätä lakia sovelletaan myös, kun tulon kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on määräys kansainvälisessä sopimuksessa sikäli kuin sopimuksessa ei toisin määrätä.
Yritysjärjestely
Luovutettaessa liike toiminnan jatkajalle ei luovutuksesta asiallisesti kertyisi veroa valtiolle, koska myyjän veronmaksuvelvollisuus ja ostajan vähennysoikeus pääsääntöissesti vastaisivat toisiaan. Yksinkertaisuuden vuoksi liikkeen tai sen osan luovutus toiminnan jatkajalle on säädetty toimenpiteeksi, joka ei aiheuta veroseuraamuksia.
Jatkuvuusperiaate
Ositussaannolla saadun avio-oikeuden alaisen omaisuuden hankintameno ja omistusaika määräytyvät ositussaantoa edeltäneestä saannosta (TVL 46.2 §: jos luovutettu omasiuus on saatu osituksessa, omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta). Jatkuvuusperiaatteen soveltaminen ositussaantoon merkitsee sitä, että avioero-osituksessa entisen aviopuolison ja jäämistöosituksessa perinnönjättäjän hankintameno ja omistusaika siirtyvät sellaisenaan omaisuuden osituksessa saaneelle aviopuolisolle tai leskelle.
Epäjatkuvuusperiaate
Perinnöksi tai lahjaksi saadun omaisuuden hankintamenona pidetään perintö ja lahjaverotuksessa käytettyä verotusarvoa (TVL 47.1 §). Tällä tarkoitetaan omaisuuden käypää arvoa perinnönjättäjän kuolinhetkellä tai lahjanantamisen hetkellä.
Alijäämähyvitys
Pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen eriyttämisestä huolimatta verovelvollisen pääomatulolajin mahdollista alijäämää saa hyödyntää myös ansiotulojen verotuksessa. Tämä tapahtuu siten, että pääomatulojen 30 % verokantaa vastaava osuus alijäämästä eli alijäämähyvitys, enimmäismäärää koskevin rajoituksin, hyvitetään ansiotulosta menevistä veroista.
Arvopaperikauppias
Suomalainen sijoituspalveluyritys ja luottolaitos sekä ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen ja luottolaitoksen Suomessa oleva sivuliike tai konttori.
Määränpäämaaperiaate
Tavarat voidaan myydä EU-maasta toiseen verotta, mutta ne verotetaan määränpäämaan säännösten mukaisesti.
Nettotulon verotus
Tuloverotus perustuu nettotulon verotukseen. Kun verotettava tulo lasketaan, veronalaisista tuloista vähennetään tulonhankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot eli luonnolliset vähennykset.
Tulonhankkimisvelka
Velka, joka kohdistuu veronalaisen tulon hankintaan. Tulo voi olla juoksevaa tuloa (kuten vuokra- tai osinkotuloa) tai tulo voi perustua arvonnousuun (esim. jos verovelvollinen hankkii sijoitusmielessä liikekiinteistön tai sijoitustontin)
Vapautusmenetelmä
Vieraasta valtiosta saatu tulo, johon Suomi on kansainvälisessä sopimuksessa luopunut käyttämästä verotusoikeuttaan, on luonnollisen henkilön, yhtymän ja kuolinperäsn veronalaista tuloa. vErovelvollisen tuloista menevistä veroista vähennetään kuitenkin osa, joka vastaa verosta vapautetun tulon osuutta tulolähteen ja tulolajin tulosta