Lihas termejä

jännetuppi

Jännetuppia on jalkaterän ja nilkan sekä käden ja ranteen alueella.

fibrillisäie

Kudoksen rihmamainen rakenneosa

motorinen yksikkö

Motorinen yksikkö on alfamotoneuronin ja sen hermottamien poikkijuovaisten lihassolujen muodostama kokonaisuus. Kun alfamotoneuronista tulee supistumiskäsky, se saa kaikki motoriseen yksikköön kuuluvat lihassolut supistumaan. Tähän perustuu myös se miksi sellaiseen motoriseen yksikköön kuuluvien lihassolujen supistuminen on tarkempaa, jossa on vähemmän lihassoluja.

myoglobiini

Myoglobiini eli lihaspuna on hemoglobiinin kaltainen rautapitoinen proteiini poikkijuovaisissa lihassoluissa, joka turvaa lihassolun hapensaannin kovassa rasituksessa. Normaalisti myoglobiini toimii solujen happivarastona ja varmistaa lihaskudosten tehokkaan hapensaannin verestä.

tahdistinalue

Normaalisti eteissolmukkeessa sijaitseva soluryhmä, joka aloittaa sydämen supistukseen johtavan impulssin. Sinussolmuke.

aktiini ja myosiini

Sileälihassolun aktiini myosiinin kanssa eivät ole järjestäytyneet myofibrilleiksi eivätkä sarkomeereiksi --> eivät omaa poikkijuovaista ulkonäköä. Ne voivat vähitellen liukua toistensa ohi. Näin sileä lihas voi venyä tai supistua ilman, että sen supistusvoima kärsii.

sileä lihas

Sileän lihaskudoksen toiminta ei ole tahdonalaista vaan tahdosta riippumatonta autonomisen hermoston säätelemää. Sileät lihakset ovat väsymättömiä ja ne toimivat koko ajan vaihtelevalla teholla. Sileää lihaskudosta on onttojen putkimaisten ja pussimaisten elinten kuten verisuonten, hengitysteiden, ruoansulatuskanavan ympärillä.

maitohappo

Sitä syntyy pääosin lihassoluissa ja punasoluissa, kun elimistö pilkkoo hiilihdyraatteja energiaksi hapen määrän ollessa vähäinen.

tropomyosiini

Sydänlihassolun supistuksen saa aikaan poikkisiltojen muodostuminen myosiinin ja aktiinin välille eli se, että myosiiniraskasketjun pää tarttuu aktiinin pintaan. Tapahtumaa säätelevät aktiinia ympäröivä tropomyosiinikierre

synergisti

Synergisti eli avustaja sijaitsee liikkeen puolella lähellä agonistia ja avustaa agonistin toiminaa

lihaskalvo

eli faskia on ohut fibroottisesta sidekudoksesta muodostunut levy elinten välissä ja niiden ympärillä

glykogeeni

elimistön energiavarasto. Glykogeenia varastoituu maksaan ja lihaksiin, josta sitä voidaan pilkkoa takaisin glukoosiksi ja käyttää energiaksi.

tahdosta riippumaton lihas, autonominen lihas

esim. sileä lihas ja sydänlihas

lihassyy

lihassolu

motoneuroni

liikehermojen hermosoluja. Ylempi motoneuroni välittää aivojen kuorikerrokselta selkäytimeen viestin halutusta liikkeestä. Alempi motoneuroni jatkaa viestin viemistä selkäytimen etusarvesta lihakseen.

poikkijuovainen lihassolu

luustolihaksissa: Ihminen liikkuu niiden avulla ja pystyy hallitsemaan kehon eri osien liikkeitä

solusulautuma

monia tumia sisältävä jättisolu. Monitumaisuus johtuu siitä, että tuman jakautuessa solulima ei jakaudu. esim. istukan osa, poikkijuovainen lihassyy

tahdonalainen lihas

supistuu oman tahdon mukaisesti esim. hauislihas

agonisti

Agonisti eli suorittaja on liikkeen puolella oleva lihas, joka kantaa päävastuun suoritettavasta liikkeestä.

antagonisti

Antagonisti eli vastasuorittaja sijaitsee agonistin vastakkaisella puolella ja venyy agonistin supistuessa. Se säätelee liikenopeutta ja pehmentää liikkeitä

asetyylikoliini

Asetyylikoliini syntyy mm. lihas- ja hermosoluissa. Asetyylikoliini toimii mm. parasympaattisessa hermostossa hermoärsykkeiden välittäjäaineena.

hermo-lihasliitos

Hermo-lihasliitos on alfamotoneuronin aksonipäätteen ja poikkijuovaisen lihassolun välinen liitos. Niiden toiminnasta seuraa lihaksen supistuminen.