Lihas termejä
jännetuppi
Jännetuppia on jalkaterän ja nilkan sekä käden ja ranteen alueella.
fibrillisäie
Kudoksen rihmamainen rakenneosa
motorinen yksikkö
Motorinen yksikkö on alfamotoneuronin ja sen hermottamien poikkijuovaisten lihassolujen muodostama kokonaisuus. Kun alfamotoneuronista tulee supistumiskäsky, se saa kaikki motoriseen yksikköön kuuluvat lihassolut supistumaan. Tähän perustuu myös se miksi sellaiseen motoriseen yksikköön kuuluvien lihassolujen supistuminen on tarkempaa, jossa on vähemmän lihassoluja.
myoglobiini
Myoglobiini eli lihaspuna on hemoglobiinin kaltainen rautapitoinen proteiini poikkijuovaisissa lihassoluissa, joka turvaa lihassolun hapensaannin kovassa rasituksessa. Normaalisti myoglobiini toimii solujen happivarastona ja varmistaa lihaskudosten tehokkaan hapensaannin verestä.
tahdistinalue
Normaalisti eteissolmukkeessa sijaitseva soluryhmä, joka aloittaa sydämen supistukseen johtavan impulssin. Sinussolmuke.
aktiini ja myosiini
Sileälihassolun aktiini myosiinin kanssa eivät ole järjestäytyneet myofibrilleiksi eivätkä sarkomeereiksi --> eivät omaa poikkijuovaista ulkonäköä. Ne voivat vähitellen liukua toistensa ohi. Näin sileä lihas voi venyä tai supistua ilman, että sen supistusvoima kärsii.
sileä lihas
Sileän lihaskudoksen toiminta ei ole tahdonalaista vaan tahdosta riippumatonta autonomisen hermoston säätelemää. Sileät lihakset ovat väsymättömiä ja ne toimivat koko ajan vaihtelevalla teholla. Sileää lihaskudosta on onttojen putkimaisten ja pussimaisten elinten kuten verisuonten, hengitysteiden, ruoansulatuskanavan ympärillä.
maitohappo
Sitä syntyy pääosin lihassoluissa ja punasoluissa, kun elimistö pilkkoo hiilihdyraatteja energiaksi hapen määrän ollessa vähäinen.
tropomyosiini
Sydänlihassolun supistuksen saa aikaan poikkisiltojen muodostuminen myosiinin ja aktiinin välille eli se, että myosiiniraskasketjun pää tarttuu aktiinin pintaan. Tapahtumaa säätelevät aktiinia ympäröivä tropomyosiinikierre
synergisti
Synergisti eli avustaja sijaitsee liikkeen puolella lähellä agonistia ja avustaa agonistin toiminaa
lihaskalvo
eli faskia on ohut fibroottisesta sidekudoksesta muodostunut levy elinten välissä ja niiden ympärillä
glykogeeni
elimistön energiavarasto. Glykogeenia varastoituu maksaan ja lihaksiin, josta sitä voidaan pilkkoa takaisin glukoosiksi ja käyttää energiaksi.
tahdosta riippumaton lihas, autonominen lihas
esim. sileä lihas ja sydänlihas
lihassyy
lihassolu
motoneuroni
liikehermojen hermosoluja. Ylempi motoneuroni välittää aivojen kuorikerrokselta selkäytimeen viestin halutusta liikkeestä. Alempi motoneuroni jatkaa viestin viemistä selkäytimen etusarvesta lihakseen.
poikkijuovainen lihassolu
luustolihaksissa: Ihminen liikkuu niiden avulla ja pystyy hallitsemaan kehon eri osien liikkeitä
solusulautuma
monia tumia sisältävä jättisolu. Monitumaisuus johtuu siitä, että tuman jakautuessa solulima ei jakaudu. esim. istukan osa, poikkijuovainen lihassyy
tahdonalainen lihas
supistuu oman tahdon mukaisesti esim. hauislihas
agonisti
Agonisti eli suorittaja on liikkeen puolella oleva lihas, joka kantaa päävastuun suoritettavasta liikkeestä.
antagonisti
Antagonisti eli vastasuorittaja sijaitsee agonistin vastakkaisella puolella ja venyy agonistin supistuessa. Se säätelee liikenopeutta ja pehmentää liikkeitä
asetyylikoliini
Asetyylikoliini syntyy mm. lihas- ja hermosoluissa. Asetyylikoliini toimii mm. parasympaattisessa hermostossa hermoärsykkeiden välittäjäaineena.
hermo-lihasliitos
Hermo-lihasliitos on alfamotoneuronin aksonipäätteen ja poikkijuovaisen lihassolun välinen liitos. Niiden toiminnasta seuraa lihaksen supistuminen.