Hermolihasjärjestelmän perusteet l5&6
renshaw-solun tehtävästä tarkemmin?
Inhibitio estää ja suojaa tetaaniselta supistukselta ja säätelee voimantuottoa. Myös RS:n inh. ja vas. yhteyksiä - tämä osa motorisen kontrollin tilaa. Voi olla yhteyksiä myös inhibitoriseen välineuroniin.
Lihaksen rakenne (suuremmasta pienempään)
Lihas - lihasfiiberi - myofibrilli - myofilamentti - aktiini/myasiini
ITT
Motorisen hermon (aksoni, lihasrunko, motorinen aivokuori) sähköinen aktivointi ja sen mahdollinen potentiaali lisätä voimantuottoa versus tahdonalainen
Lihastoiminnan spinaalinen säätely
Motorisen kontrollin perusta: - alfamotoneuroniin tulee kiihdyttäviä ja ehkäiseviä yhteyksiä - I - afferennti on aina kiihdyttävä. Esim patellaarirefleksi, monosynaptinen yhteys, säätely pre-synaptisella inhibitiolla. - GTO, iho- ja nivelreseptorit, III ja IV voi kaikki aktivoida inhibitoivan välineuronin
Vaihe 6
Myasiini pää muuttaa rakennettaan niin että kiinnittymiskulma muuttuu ja aktiini liukuu myosiinin ohi (atp --> adp)
Sarkomeeri
Myofibrillien toiminnallinen yksikkö, kattaa Z-kalvojen välisen alueen
Rinnakkainen inhibitio (recurrant inhibition)
Samaa mitä RS tekee, inhibioi alkuperäistä alfamotoneuronia toimien suojamekanismina. Suojaa tetaaniselta supistukselta ja hienosäätelee voimantuottoa.
gammaluuppi
Säädellään liikkeen aikana toimintoja - monosynaptinen yhteys
lihasfiiberien jako toiminnan mukaan
Tooniset lihasfiiberit : matala voimataso eikä suurta vastetta stimulukselle, paljon hitaita ja syviä lihassoluja, taloudellisia koska alhainen ATPaasi aktiivisuus, asentoa ylläpitäviä Faasiset lihasfiiberit : korkea voimataso ja suuri vaste stimulukselle, muuttavat asentoa
Vaihe 5
Troponiin paikka tropomyasiiniketjussa muuttuu ja myosiini s1pää kiinnittyy aktiiniin
Lihaskalvot (ulkoa sisään)
epimysium - perimysiom - endomysiom - sarkolemma
Jako histokemiallisen analyysin perusteella
hidas (punainen) lihassolu - slow twitch, ST, SO, I nopea (valkoinen) lihassolu - nopeat oksidatiiviset, nopeat glykolyyttiset, hypridit?
Luurankolihaksen supistuminen vaiheittain eli
jep, äesytys-supistus koplaus
Lihassukkulan afferenttihermotus
kahta tyyppiä : primääripääte : Ia, kaikissa intrafusaalisoluissa, 1 per solu sekundääripääte : II, enemmän tumaketjusoluissa, 1 - 5 per solu,
Myosiinifilamentti
paksu filamentti, HMM (trypsiini rikkoo S1 (ATP-hajottamisentyymit) ja S2), LMM,
poikkijuovaisen lihaksen lihassyiden keskimäärinen pituus/paksuus?
pituus : 1 - 400mm paksuus : 10-60 mikrometriä
Presynaptinen inhibitio
välineuroni inhiboi afferenttineuronin terminaalipäätä ennen synapsia. Pienentää ca2+ virtausta vähentäen näin välittäjäaineen määrää -> postsynapsinen potentiaali pienenee
muscle spindles (lihassukkula/ lihaskäämi)
- Kapseli (2-20 mm), jonka sisällä 2-12 lihassolua eli intrafusaalisolua (vrt. ekstrafusaalisolu = lihasolu, jossa 36 x enemmän voimaa) sijaitsee eri puolilla lihasta, 6-1300 kpl / lihas; yhteensä n. 28000 kpl
Lihassukkula liikkeessä
- Napaosat ekstrafusaalisoluissa - venyy - reseptoripotentiaali - Ia ja II (eri sensitiivisyys) pitkin keskushermostoon - venytysmäärä ja nopeus lisäävät syttymistä - venytysnopeus vaikuttaa enemmän primääripäihin
Lihassukkulan efferentti hermotus
- Reseptorierikoisuus, ainoa reseptori johon menee reseptorinen hermotus Tumasäkkisolut : nopea dynaaminen fusiMN (lisää dynaamista indeksiä), gammahermot molempiin napaosiin, supistus niin keskiosa venyy - Tumaketjusolut : hidas staattinen fysiMN (vähentää dynaamista indeksiä)
lihasreseptorit (proprioseptorit)
- aistii liikettä ajassa ja paikassa - havannoivat systeemin itsensä tuottamia stimuluksia - eksteroreseptors - ulkoinen stimulus silmät, korvat, iho, lämpötila, kosketus - tärkeimmät : lihassukkula ja golgin-jänne-elin
alfa-gamma koaktivaatio
- gammaMN aktiivisuus saa intrafusaalisolujen napaosien supistumisen -sisäinen venytys - Ia aktiivisuus, joka ekstoi alfaMN
mikä renshaw-solu?
- inhibitorinen välineuroni - yhteys useista eri afferenteista - kollateraali haara myös alfamotoneuronista
lisää lihassukkulan rakenteesta:
- tumasäkkisoluja 1-3kpl - tumaketjusoluja 1-8kpl - myofilamentit - pystyy supistumaan - reseptoriosa
mikä hitto se alfamotoneuroniallas on??
??
Vaihe 2
Aktiopotentiaali leviää sisäänpäin poikittaisissa T-tubuluksissa ja lopulta myös pitkittäissäkkeihin - CA2+ läpäisevyys lisääntyy ja lopulta sitä vapautuu sarkoplasmisesti retikkelistä
Vaihe 1
Aktiopotentiaali ylittää motorisen päätelevyn, lihassolukalvo depolarisoituu
Fasilitaatio disinhibition avulla?
Alfamotoneuronit voivat olla jonkun välineuronin toonisen inhibition alla (golgin jänne-elin?)
Vaihe 3
Ca2+ diffusoituu sarkoplasmassa ja kiinnittyy aktiinin troponiiniin
Vaihe 4
Ca2+ otetaan takaisin pitkittäissäkkeihin ( Ca2+ ATPaasi pumppu)
Aktiinifilamentti
G- aktiini (siirtää ATP:n) ja F-aktiini, troponiini ja tropymyasiini