Hermolihasjärjestelmän perusteet l5&6

renshaw-solun tehtävästä tarkemmin?

Inhibitio estää ja suojaa tetaaniselta supistukselta ja säätelee voimantuottoa. Myös RS:n inh. ja vas. yhteyksiä - tämä osa motorisen kontrollin tilaa. Voi olla yhteyksiä myös inhibitoriseen välineuroniin.

Lihaksen rakenne (suuremmasta pienempään)

Lihas - lihasfiiberi - myofibrilli - myofilamentti - aktiini/myasiini

ITT

Motorisen hermon (aksoni, lihasrunko, motorinen aivokuori) sähköinen aktivointi ja sen mahdollinen potentiaali lisätä voimantuottoa versus tahdonalainen

Lihastoiminnan spinaalinen säätely

Motorisen kontrollin perusta: - alfamotoneuroniin tulee kiihdyttäviä ja ehkäiseviä yhteyksiä - I - afferennti on aina kiihdyttävä. Esim patellaarirefleksi, monosynaptinen yhteys, säätely pre-synaptisella inhibitiolla. - GTO, iho- ja nivelreseptorit, III ja IV voi kaikki aktivoida inhibitoivan välineuronin

Vaihe 6

Myasiini pää muuttaa rakennettaan niin että kiinnittymiskulma muuttuu ja aktiini liukuu myosiinin ohi (atp --> adp)

Sarkomeeri

Myofibrillien toiminnallinen yksikkö, kattaa Z-kalvojen välisen alueen

Rinnakkainen inhibitio (recurrant inhibition)

Samaa mitä RS tekee, inhibioi alkuperäistä alfamotoneuronia toimien suojamekanismina. Suojaa tetaaniselta supistukselta ja hienosäätelee voimantuottoa.

gammaluuppi

Säädellään liikkeen aikana toimintoja - monosynaptinen yhteys

lihasfiiberien jako toiminnan mukaan

Tooniset lihasfiiberit : matala voimataso eikä suurta vastetta stimulukselle, paljon hitaita ja syviä lihassoluja, taloudellisia koska alhainen ATPaasi aktiivisuus, asentoa ylläpitäviä Faasiset lihasfiiberit : korkea voimataso ja suuri vaste stimulukselle, muuttavat asentoa

Vaihe 5

Troponiin paikka tropomyasiiniketjussa muuttuu ja myosiini s1pää kiinnittyy aktiiniin

Lihaskalvot (ulkoa sisään)

epimysium - perimysiom - endomysiom - sarkolemma

Jako histokemiallisen analyysin perusteella

hidas (punainen) lihassolu - slow twitch, ST, SO, I nopea (valkoinen) lihassolu - nopeat oksidatiiviset, nopeat glykolyyttiset, hypridit?

Luurankolihaksen supistuminen vaiheittain eli

jep, äesytys-supistus koplaus

Lihassukkulan afferenttihermotus

kahta tyyppiä : primääripääte : Ia, kaikissa intrafusaalisoluissa, 1 per solu sekundääripääte : II, enemmän tumaketjusoluissa, 1 - 5 per solu,

Myosiinifilamentti

paksu filamentti, HMM (trypsiini rikkoo S1 (ATP-hajottamisentyymit) ja S2), LMM,

poikkijuovaisen lihaksen lihassyiden keskimäärinen pituus/paksuus?

pituus : 1 - 400mm paksuus : 10-60 mikrometriä

Presynaptinen inhibitio

välineuroni inhiboi afferenttineuronin terminaalipäätä ennen synapsia. Pienentää ca2+ virtausta vähentäen näin välittäjäaineen määrää -> postsynapsinen potentiaali pienenee

muscle spindles (lihassukkula/ lihaskäämi)

- Kapseli (2-20 mm), jonka sisällä 2-12 lihassolua eli intrafusaalisolua (vrt. ekstrafusaalisolu = lihasolu, jossa 36 x enemmän voimaa) sijaitsee eri puolilla lihasta, 6-1300 kpl / lihas; yhteensä n. 28000 kpl

Lihassukkula liikkeessä

- Napaosat ekstrafusaalisoluissa - venyy - reseptoripotentiaali - Ia ja II (eri sensitiivisyys) pitkin keskushermostoon - venytysmäärä ja nopeus lisäävät syttymistä - venytysnopeus vaikuttaa enemmän primääripäihin

Lihassukkulan efferentti hermotus

- Reseptorierikoisuus, ainoa reseptori johon menee reseptorinen hermotus Tumasäkkisolut : nopea dynaaminen fusiMN (lisää dynaamista indeksiä), gammahermot molempiin napaosiin, supistus niin keskiosa venyy - Tumaketjusolut : hidas staattinen fysiMN (vähentää dynaamista indeksiä)

lihasreseptorit (proprioseptorit)

- aistii liikettä ajassa ja paikassa - havannoivat systeemin itsensä tuottamia stimuluksia - eksteroreseptors - ulkoinen stimulus silmät, korvat, iho, lämpötila, kosketus - tärkeimmät : lihassukkula ja golgin-jänne-elin

alfa-gamma koaktivaatio

- gammaMN aktiivisuus saa intrafusaalisolujen napaosien supistumisen -sisäinen venytys - Ia aktiivisuus, joka ekstoi alfaMN

mikä renshaw-solu?

- inhibitorinen välineuroni - yhteys useista eri afferenteista - kollateraali haara myös alfamotoneuronista

lisää lihassukkulan rakenteesta:

- tumasäkkisoluja 1-3kpl - tumaketjusoluja 1-8kpl - myofilamentit - pystyy supistumaan - reseptoriosa

mikä hitto se alfamotoneuroniallas on??

??

Vaihe 2

Aktiopotentiaali leviää sisäänpäin poikittaisissa T-tubuluksissa ja lopulta myös pitkittäissäkkeihin - CA2+ läpäisevyys lisääntyy ja lopulta sitä vapautuu sarkoplasmisesti retikkelistä

Vaihe 1

Aktiopotentiaali ylittää motorisen päätelevyn, lihassolukalvo depolarisoituu

Fasilitaatio disinhibition avulla?

Alfamotoneuronit voivat olla jonkun välineuronin toonisen inhibition alla (golgin jänne-elin?)

Vaihe 3

Ca2+ diffusoituu sarkoplasmassa ja kiinnittyy aktiinin troponiiniin

Vaihe 4

Ca2+ otetaan takaisin pitkittäissäkkeihin ( Ca2+ ATPaasi pumppu)

Aktiinifilamentti

G- aktiini (siirtää ATP:n) ja F-aktiini, troponiini ja tropymyasiini