Elinkeinotulon verotus

Aggressiivinen verosuunnittelu

sinänsä laillisten järjestelyjen käyttämistä, jotka ovat ristiriidassa lain perimmäisen tarkoituksen kanssa; keinotekoisten toimintojen tai rakenteiden käyttämistä ja verojärjestelmien erojen hyväksikäyttämistä, jolloin valtioiden verosääntöjen vaikutus heikkenee ja verotuloja menetetään

Suoriteperuste

suoriteperusteen mukaan meno syntyy silloin, kun tuotannontekijä vastaanotetaan ja tulo silloin, kun suorite luovutetaan; pääasiallinen jaksotusperuste EVL:ssa

Tulo

yrityksen suoritteesta saama vastike; tulo on luovutetun suoritteen rahana ilmaistu vastike

Meno

yrityksen tuotannontekijästä suorittama vastike; meno on ulkopuoliselle tuotannontekijästä maksettu korvaus, joka on uhrattu vakaassa tulon hankkimis- tai säilyttämistarkoituksessa

Jaksotusongelman ratkaisu

+ tämän vuoden tulot, jotka eivät ole tuotoissa - eri vuoden tulot, jotka ovat tuotoissa + eri vuoden menot, jotka ovat kuluissa - tämän vuoden menot, jotka eivät ole kuluissa

TVL 8 § Alaikäinen lapsi ja kasvattilapsi

Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan tässä laissa lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta. Tämän lain lasta koskevia säännöksiä sovelletaan myös verovelvollisen puolison lapseen ja verovelvollisen tai hänen puolisonsa ottolapseen ja kasvattilapseen.

TVL 131 § Alijäämähyvityksen määrä

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus samana verovuonna syntyneestä 60 §:ssä tarkoitetusta pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa

TVL 61 § Ansiotulo

Ansiotuloa on muu tulo kuin 2 luvussa tarkoitettu pääomatulo. Veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo, eläke sekä tällaisen tulon sijaan saatu etuus tai korvaus.

KPL 1:3 § Hyvä kirjanpitotapa

Kirjanpitovelvollisen on noudatettava hyvää kirjanpitotapaa; sisältää KPL:n ja KPA:n sekä muiden voimassa olevien säännösten noudattamisen, tarkkuuden, huolellisuuden ja rehellisyyden; läheinen liityntä yleisiin tilinpäätösperiaatteisiin

TVL 108 § Kuolinpesälle myönnettävä leskenvähennys

Kuolinpesälle myönnetään lesken eläkevakuutusmaksuvähennys, jos leski on kuolinpesän osakas eikä hän ole vaatinut sitä vähennettäväksi ensisijaisesti omasta tulostaan.

Pakollisten varausten (KPL 5:14 §) kohtelu verotuksessa

Pakolliset varaukset lisätään tilikauden tulokseen, koska yleensä vain EVL 47 §:n mukainen takuuvaraus on vähennyskelpoinen pakollisena varauksena

KPL 3:2 § Tilinpäätöksen antama oikea ja riittävä kuva

Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta olennaisuusperiaatteen mukaisesti ottaen huomioon kirjanpitopitovelvollisen harjoittaman toiminnan laatu ja laajuus.

TVL 6 § Kiinteistö

Tämän lain kiinteistöä koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen toisen maalla olevaan rakennukseen, rakennelmaan tai muuhun laitokseen, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle; ks. TVL 49 §

Arvostamisongelma

kotimaisissa tilanteissa tuloverotuksen puolella vaihtoehtoisia arvostamistasoja ovat: - verotuksessa poistamaton hankintameno (aikaisemmat vähennykset, kuten poistot, eivät tuloudu) - alkuperäinen hankintameno (tehdyt poistot ja muut vähennykset palautuvat, mutta arvonnousua ei veroteta) - käypä arvo (tehtyjen poistojen ja muiden vähennysten lisäksi mahdollinen arvonnousu purkautuu verotettavaan tuloon)

Laajuusongelma

mitkä erät ovat veronalaisia tai verovapaita ja toisaalta verotuksessa vähennyskelpoisia tai vähennyskelvottomia

Tuloverotuksen lakien soveltamisalat

muun toiminnan tulo -> TVL elinkeinotulo -> EVL maataloustulo -> MVL

Yleiset tilinpäätösperiaatteet (KPL 3:2a § ja 3:3 §)

olennaisuus, oletus toiminnan jatkuvuudesta, menettelytapojen johdonmukaisuus, sisältöpainotteisuus, varovaisuus, tasejatkuvuus, suoriteperuste sekä kunkin hyödykkeen ja muun tase-eriin merkittävän erän erillisarvostus

Tavoitetulos

osakeyhtiössä asetetaan tuloslaskelman mukaisena tai verotettavana tulona; kirjanpidon mukainen voitto on osingon jakamisen perusteena ja verotettavan tulon määrään vaikuttamalla voidaan säädellä maksettavien verojen määrää

Maksuperuste

ratkaisevaa tulon ja menon syntymisessä on maksuhetki; maksuperusteen eli kassaperusteen mukaan menot kirjataan kirjanpitoon silloin, kun ne maksetaan ja tulot silloin, kun niistä saadaan maksu (KPL 2:3.2 §)

Jaksotusongelma

jaksottamisongelma = ajallinen kohdistamisongelma = kuinka veronalaiset tulot jaksotetaan verovuosien tuotoiksi ja vähennyskelpoiset menot verovuosien kuluiksi; EVL lähtökohtana, että jos meno on vähennyskelpoinen, sille täytyy löytyä verovuosi, jolloin se vähennetään kuluna

Kohdistamisongelma

kenen verovelvollisen tulosta tai menosta on kysymys tai minkä tulolähteen tulona tai menona tietty erä huomioidaan tai mistä tulolajista (ansio- vai pääomatulo) on kysymys

Poistoero

kertoo sen määrän, jolla EVL:n mukaiset poistot ovat ylittäneet suunnitelman mukaisten poistojen määrän

Varovaisuuden periaate

kirjanpidon periaate, jonka mukaan tuottoina on esitetty vain toteutuneet voitot, kun taas kuluina on vähennetty myös arvonalennukset sekä päättyneeseen tai aikaisempiin tilikausiin liittyvät ennakoitavissa olevat vastuut ja mahdolliset menetykset

Kirjanpidon tulos

+ veronalaiset tulot, jotka eivät ole kirjanpidon tuotoissa (tulo-osuus henkilöyhtiöstä, väliyhteisötulot, peitelty osinko) - verovapaat tulot, jotka ovat kirjanpidon tuotoissa (fuusiovoitto (EVL 52b.1 §), osakeyhtiön verovapaat osingot ja osakeyhtiön verovapaat käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot (EVL 6b §), osakevaihdossa osakkeita luovuttaneen osakkeenomistajan verotuksessa syntynyt voitto (EVL 52f.2 §)) + vähennyskelvottomat menot, jotka ovat kirjanpidon kuluissa (välittömät verot, sanktionluonteiset maksuseuraamukset (EVL 16 § 5 k), konsernituki (EVL 16 § 7 k), ammatin- ja liikkeenharjoittajan yksityiskäyttö sekä vähennyskelvottomat korot (EVL 18.2 § ja EVL 18a-b §), edustusmenoista 50% (EVL 8 § 8 k), fuusiotappio (EVL 52b.1 §, TVL 28 §) ja verovapaasti myytävissä olevien osakkeiden myyntitappiot (EVL 6.1 § 1 k ja 6b §) - vähennyskelpoiset menot, jotka eivät ole kirjanpidon kuluissa (aikaisemmin osingonjakovähennys ja tutkimusvähennys)

Kirjanpidosidonnaiset erät EVL 54 §:n perusteella

- ennakkoon saadut korot, vuokrat ja muut tuloerät (EVL 20 §) - vaihto-omaisuuden hankintamenosta tehtävät kulukirjaukset (hinnanlaskuvähennys) - sijoitusomaisuuden hankintamenosta tehtävät kulukirjaukset (hinnanlaskuvähennys) - talletuspankkien, vakuutuslaitosten ja eläkelaitosten luottotappiovaraus (EVL 46 §) - toimintavaraus (EVL 46a §) - takuuvaraus (EVL 47 §) - hinnanlaskuvaraus (EVL 49 §) - vakuutus- ja eläkelaitosten lakisääteiset vastuumuutokset (EVL 48 §) - käyttöomaisuuden poistot - liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävät tutkimustoiminnan menot (EVL 25 §) - elinkeinotoiminnasta johtuneiden velkojen indeksi- ja kurssitappiot (EVL 26 §)

Elinkeinotoiminnan yleiset kriteerit

- harrastustoiminta ei ole elinkeinotoimintaa - toiminnan tappiollisuus useana peräkkäisenä vuotena viittaa siihen, ettei elinkeinotoimintaa - toiminnan laajuus ja volyymi - voiton tavoittelu - itsenäistä eli tapahtuu omaan lukuun ja omalla vastuulla - suunnitelmallisuus, jatkuvuus, taloudellisen riskin olemassa olo, toiminnan suuntautuminen ulospäin

EVL 6 § Veronalaista tuloa ei ole

1) muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön tai osuuskunnan sekä säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saamat käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinnat siten kuin 6 b §:ssä säädetään; 2) yhteisön osake- tai osuuspääomana ja muuna pääomansijoituksena saamat erät mukaan lukien osakeyhtiön omien osakkeiden luovutuksesta saamat vastikkeet; 3) sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön verkkoon liittymisestä perimät maksut, jotka palautetaan suorittajalle; 4) erillisenä verovelvollisena verotettavasta kuolinpesästä saatu osuus kuolinpesän tulosta eikä yhtymän osakkaan hänen veronalaiseksi tulokseen katsotun tulo-osuuden lisäksi saama voitto-osuus yhtymästä eikä myöskään tulo, jonka ulkomaisen kuolinpesän Suomessa asuva osakas on saanut osuutena kuolinpesän tulosta siltä osin kuin kuolinpesä on velvollinen suorittamaan mainitusta tulosta veroa täällä; 5) Euroopan talousalueella asuvalle elokuvatuottajalle valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetty tuotantotuki; 6) asumisoikeusasunnoista annetussa laissa tarkoitettu asumisoikeusmaksu; 7) luonnonsuojelulain 1 a luvussa eikä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 1 a luvussa tarkoitettu tuki silloin, kun tuki myönnetään tuensaajalle tavarana tai palveluna. Luovutuksena ei pidetä vaihtovelkakirjan vaihtamista yhtiön osakkeisiin eikä siinä mainittuun optiolainaan liittyvän osakkeiden merkintäoikeuden käyttämistä.

EVL 5 § Veronalaisia elinkeinotuloja muun ohessa

1) rahoitus-, vaihto-, sijoitus-, käyttö- ja muusta omaisuudesta sekä muista elinkeinossa käytetyistä aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet; 2) elinkeinotoimintana harjoitetusta vuokraamisesta, työn tai palveluksen suorittamisesta ynnä muusta sellaisesta saadut korvaukset; 3) elinkeinoon kuuluvan omaisuuden tuottamat osingot, korot ja muut tulot siten kuin 6 a §:ssä säädetään; 4) liikkeen tai ammatin taikka siihen kuuluvan omaisuuden, oikeuden tai etuuden vuokraamisesta saadut korvaukset; 5) rahoitusomaisuudesta ja muusta omaisuudesta saadut voitot; 6) vakuutusyhtiöiden, vakuutusyhdistysten, vakuutuskassojen ja muiden niihin rinnastettavien vakuutuslaitosten sekä eläkesäätiöiden kirjanpidossaan tekemä sijoitusomaisuuden arvonkorotus; 6) vakuutusyhtiöiden, vakuutusyhdistysten, vakuutuskassojen ja muiden niihin rinnastettavien vakuutuslaitosten sekä eläkesäätiöiden kirjanpidossaan tekemä sijoitusomaisuuden arvonkorotus; 7) puutavaran sekä runkopuun hakkuuoikeuden luovutuksesta saatu tulo; 8) kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvälineistä tuloslaskelmaan tuotoksi merkityt arvonnousut; 9) luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen sekä sellaisen rahoituslaitoksen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvälineistä ja käyvän arvon suojauksesta tuloslaskelmaan tuotoksi merkityt arvonnousut; 10) vakuutus- ja eläkelaitoksen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvälineistä tuloslaskelmaan tuotoksi merkityt arvonnousut; 11) rahoitusvälineistä sekä käyvän arvon suojauksesta käypään arvoon arvostamiseen siirryttäessä tilinpäätöksessä omaan pääomaan merkitty arvonnousu; 12) elinkeinotoiminnasta johtuneesta saamisesta tai velasta aiheutuneet indeksi- ja kurssivoitot sekä velkaa tai saamista valuuttakurssimuutoksilta suojaavan termiinisopimuksen tai vastaavan suojausinstrumentin arvonnousut; 13) vakuutusyhtiölain 8 luvun 15 §:n 2 momentissa tarkoitettujen sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten tuloslaskelmaan tuotoksi merkityt arvonnousut; 14) muun kuin laskuperustekorkoisen säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen tuottamat tuloverolain 35 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla lasketut tulot; 15) tuloverolain 35 b §:ssä tarkoitetun säästöhenkivakuutuksen, kapitalisaatiosopimuksen ja eläkevakuutuksen tuottamat tuloverolain 35 b §:ssä säädetyllä tavalla lasketut tulot.

EVL 8 § Vähennyskelpoisia menoja ja menetyksiä ovat muun ohessa

1) rahoitusomaisuuden, vaihto-omaisuuden, sijoitusomaisuuden ja muun omaisuuden hankintamenot 2) käyttöomaisuuden hankintamenot 6 b §:ssä säädetyin poikkeuksin 3) elinkeinotoiminnassa käytetyn maa- ja vesialueen sekä huonetilan vuokrat, 4) elinkeinotoiminnassa työskennelleiden henkilöiden palkat, heidän ja heidän omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perustuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyttömyyskorvaus- tai muiden niiden kaltaisten oikeuksien ja etujen järjestämisestä johtuvat vakuutusmaksut ja muut sellaiset 5) ilmoittelusta, asiakaslehdistä ja -julkaisuista, tavanomaisista mainoslahjoista, mainostilaisuuksista ynnä muusta sellaisesta johtuneet menot, 6) liikkeen toiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan menot, 7) liiketoimintaa harjoittamaan perustetun yhteisön sekä liikkeen perustamisesta ja uudelleen järjestämisestä ynnä muusta sellaisesta johtuneet menot, 8) 50 prosenttia edustusmenojen määrästä; 9) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, 10) vakuutusyhtiöiden, vakuutusyhdistysten, vakuutuskassojen ja muiden niihin rinnastettavien vakuutuslaitosten lakisääteiset siirrot korvaus- ja vakuutusmaksuvastuuseen sekä eläkesäätiöiden eläkesitoumuksista ja muista sellaisista sitoumuksista johtuvan vastuun peittämiseen tarvittavat vakuutusteknisten perusteiden mukaan lasketut määrät 11) talletuspankkien ja ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivuliikkeiden lakisääteiset suoritukset vakuusrahastoille 12) talletuspankkien suorittamat talletussuojamaksut 13) ydinjätehuoltomaksu 14) henkilöstörahastoerä 15) elinkeinotoiminnan käytössä olevan kiinteistön kiinteistövero 16) metsän uudistamiseen sekä puun kasvatukseen ja korjuuseen liittyvät menot 17) sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten tuloslaskelmaan kuluksi merkityt arvonlaskut 18) rahoitusvälineistä sekä käyvän arvon suojauksesta käypään arvoon arvostamiseen siirryttäessä tilinpäätöksessä omaan pääomaan merkitty arvonlasku 19) yhteisön yleisradiovero 20) apteekkivero 21) muun kuin laskuperustekorkoisen säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen tuottamat tappiot 22) säästöhenkivakuutuksen, kapitalisaatiosopimuksen ja eläkevakuutuksen tuottamat tappiot

EVL 17 § Poikkeuksellisesti vähennyskelpoisia menetyksiä

1) rahoitusomaisuuteen kohdistuvasta kavalluksesta, varkaudesta tai muusta rikoksesta johtuneet menetykset; 2) myyntisaamisten arvonalenemiset, muun rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset sekä muuhun omaisuuteen kuuluvien saamisten lopullisiksi todetut arvonalenemiset; 3) vakuutus- ja eläkelaitosten vakuutusmaksusaamisista vakuutus- ja eläkelaitoksia koskevan lainsäädännön nojalla tuloslaskelmaan kuluksi merkityt arvonalentumistappiot sekä muiden saamisten lopullisiksi todetut arvonalenemiset.

EVL 16 § Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja ei ole

1) verovelvollisen puolison sekä sellaisen lapsen tai muun perheenjäsenen, joka ei ennen verovuotta ole täyttänyt 14 vuotta, palkat, eläkkeet tai muut etuudet; 2) verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot, kuitenkin niin, että verovapaan tulon ylittävä osa menoista katsotaan vähennyskelpoiseksi; 3) sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoon liittymisestä suoritetut maksut, jotka palautetaan verovelvolliselle tämän luopuessa liittymismaksun tuottamasta edusta; 4) leimavero avoimesta kirjeestä tai muusta asiakirjasta, jolla arvonimi todellisen viran sitä seuraamatta annetaan; 5) sakot, seuraamusmaksut eivätkä muut sanktionluonteiset maksuseuraamukset; 6) tuloverolain 31 §:n 5 momentissa tarkoitettu sijaisosinko siltä osin kuin se osinko, jonka sijaan sijaisosinko on suoritettu, on sijaisosingon suorittajalle verovapaata tuloa, 7) yhteisön sellaiselta osakeyhtiöltä, josta verovelvollinen tai konserniyhtiöt omistavat yksin tai yhdessä vähintään kymmenen prosenttia osakepääomasta, olevien muiden saamisten kuin myyntisaamisten menetykset ja arvonalenemiset, tällaiselle yhtiölle annettu konsernituki sekä muut vastaavat osakeyhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi ilman vastasuoritusta suoritetut menot; 8) lahjukset eivätkä lahjusten luonteiset edut; 9) osakeyhtiön omista osakkeista suorittama määrä 10) muuhun omaisuuteen kuuluvan osakaslainan sekä muun, muussa kuin tulohankkimistarkoituksessa annetun saamisen menetys

EVL 18 § Vähennyskelpoisia ovat myös

1) vuosi- ja vaihtoalennukset, osto- ja myyntihyvitykset ynnä muut sellaiset oikaisuerät, 2) elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korko 3) elinkeinotoiminnasta johtuneesta velasta tai saamisesta aiheutuneet indeksi- ja kurssitappiot sekä velkaa tai saamista valuuttakurssimuutoksilta suojaavan termiinisopimuksen tai vastaavan suojausinstrumentin arvonlaskut; 4) talletuspankkien toiminnasta annetun lain 24 a §:ssä tarkoitetun pääomasijoituksen korko, joka on maksettu valtiolle tai valtion vakuusrahastolle, 5) eläkesäätiön ja eläkekassan maksama palautus.

EVL 1.1. § Elinkeinotoiminta

Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa

Jaettava yritystulo

Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulos lasketaan kumpikin erikseen ja otetaan aikaisempien vuosien vahvistettujen tappioiden vähentämisen jälkeen huomioon jaettavana yritystulonaverovelvollisen ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa siten kuin jäljempänä säädetään (TVL 30 §); Edellä 30 §:ssä tarkoitettu jaettava yritystulo katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneelle nettovarallisuudelle laskettua 20 prosentin vuotuista tuottoa (TVL 38 §).

TVL 16 § Elinkeinoyhtymän ja sen osakkaan verotus

Elinkeinoyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen. Yhtymälle vahvistetaan kuitenkin elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan aikaisempien verovuosien tappioiden vähentämisen jälkeen verotettavaksi osakkaiden tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Elinkeinotoiminnan tappio vähennetään yhtymän seuraavien verovuosien elinkeinotoiminnan tuloksista.

Elinkeinoyhtymä (TVL 4.1 § 1 k)

Elinkeinoyhtymänä pidetään laivanisännistöyhtiötä, avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä ja sellaista kahden tai useamman henkilön elinkeinotoiminnan harjoittamista varten perustamaa muuta kuin yhteisönä pidettävää yhteenliittymää, joka on tarkoitettu toimimaan osakkaiden yhteiseen lukuun; Yhtymänä ei pidetä sellaista kahden tai useamman elinkeinotoimintaa harjoittavan verovelvollisen muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on ennalta sovitun rakennustyön tai muun siihen rinnastettavan työn suorittaminen (TVL 4.2 §)

EVL 13 § Hyödyke vaihto-omaisuutta

Hyödyke luetaan vaihto-omaisuuteen siitä alkaen, kun se on lähetetty, toimitettu tai muuten luovutettu verovelvolliselle, siihen saakka, kun verovelvollinen on sen luovuttanut taikka se on kulutettu, tuhoutunut tai muuten menetetty. Ulkomaalta ostettu hyödyke katsotaan luovutetuksi ja siten verovelvollisen vaihto-omaisuudeksi välittömästi sen jälkeen, kun se on tuotu laivaan, annettu muulle rahdinkuljettajalle tai, milloin hyödyke on varastoitu ulkomaille, se on, sen mukaan kuin valtiovarainministeriön asetuksella tarkemmin säädetään, verovelvolliselle luovutettu. Metsäkauppasopimuksella määrätyltä alueelta kiinteään hintaan ostetut, laadultaan määritellyt puut luetaan ostajan vaihto-omaisuuteen. Rakennus, rakennelma, kone tai muu sellainen luovuttajan valmistama hyödyke, jonka tilaaja sopimuksen mukaan ottaa vastaan erityisen tarkastuksen toimitettuaan, luetaan luovuttajan vaihto-omaisuuteen siihen saakka, kun se on tarkastuksen jälkeen vastaanotettu.

EVL lähtökohtana kaikkien tulojen veronalaisuus

Jos EVL:ssä ei ole säännöstä, jonka mukaan jokin tulo olisi verovapaata, ja jos tuloa ei myöskään muun lainsäädännön perusteella voida pitää verovapaana, se on saajalleen EVL 4 §:ssä tarkoitettua veronalaista elinkeinotuloa

VML 28 § Veron kiertäminen

Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida.

EVL 53 § Kiinteistön kuuluminen elinkeinotoiminnan tulolähteeseen

Jos kiinteistöä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoimintaa välittömästi tai välillisesti edistäviin tarkoituksiin, kuten tehdas-, työpaja-, liike- tai hallintotarkoituksiin taikka henkilökunnan asumis- tai sosiaalitarkoituksiin, kiinteistö kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen.

EVL 43 §

Jos käyttöomaisuus tuhoutuu tai vahingoittuu tulipalon tai muun vahinkotapahtuman johdosta, vähennetään 30 §:ssä tarkoitettua menojäännöstä laskettaessa vähentämättä jäänyt osa sekä 33 §:n 3 momentissa ja 34, 36 ja 39 §:ssä tarkoitetusta kuluvasta käyttöomaisuudesta saatu vakuutuskorvaus tai muu vastike, poistamatonta hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun ottamatta, verovuonna tai kahtena seuraavana verovuonna verovelvollisen käyttöön ottaman kuluvan käyttöomaisuuden tai toimitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintamenosta tai omaisuuden kuntoon saattamisesta johtuvista menoista (kuluvan käyttöomaisuuden jälleenhankintavaraus)

Lesken tulojen verotus erillistä kuolinpesästä

Jos leski hallitsee kuolinpesän omaisuutta testamentin perusteella ja rintaperillisillä on omistusoikeus, tuotto verotetaan leskellä (TVL 37.2 §)

TVL 60 § Alijäämä

Jos luonnollisen henkilön tai kuolinpesän vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen, korkomenojen ja pääomatuloista vähennettävien 59 §:ssä tarkoitettujen tappioiden yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä, erotus on pääomatulolajin alijäämä, jonka perusteella verovelvollisella on oikeus tehdä verosta 131-134 §:ssä tarkoitettu alijäämähyvitys.

Yrittäjäpuolisojen verotus (TVL 14.2-3 §)

Jos puolisot harjoittavat yhdessä elinkeinotoimintaa tai maataloutta (yrittäjäpuolisot), 30 §:ssä tarkoitetun jaettavan yritystulon ansiotulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken heidän työpanostensa mukaisessa suhteessa. Puolisoiden työpanokset katsotaan tällöin yhtä suuriksi, ellei muuta selvitystä esitetä. Yrittäjäpuolisoiden jaettavan yritystulon pääomatulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on toimintaan kuuluvaan nettovarallisuuteen. Puolisoiden osuudet katsotaan tällöin yhtä suuriksi, ellei muuta selvitystä esitetä.

VML 31 § Siirtohinnoitteluoikaisu

Jos verovelvollisen ja häneen etuyhteydessä olevan osapuolen välisessä liiketoimessa on sovittu ehdoista tai määrätty ehtoja, jotka poikkeavat siitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu, ja verovelvollisen elinkeinotoiminnan tai muun toiminnan verotettava tulo on tämän johdosta jäänyt pienemmäksi tai tappio on muodostunut suuremmaksi kuin se muutoin olisi ollut, lisätään tuloon määrä, joka olisi kertynyt ehtojen vastatessa sitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu.

Kirjanpitovelvollisuus (KPL 1 luku 1 § ja 1a §)

Kirjanpitovelvollisia oikeushenkilöitä ovat mm. avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö ja muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. Luonnollinen henkilö on kirjanpitovelvollinen liike- ja ammattitoiminnasta. Kirjanpitovelvollisuus koskee myös ammatin- ja liikkeenharjoittajan toimintaa jatkavaa kuolinpesää ja konkurssipesää.

EVL 30 § Koneiden ja kaluston poistot sekä menojäännös

Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Menojäännös on verovuoden aikana käyttöönotetun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen ja aikaisemmin käyttöönotetun irtaimen käyttöomaisuuden poistamattomien hankintamenojen summa vähennettynä irtaimesta käyttöomaisuudesta verovuoden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeilla. Menojäännöstä laskettaessa katsotaan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoksi myös irtaimen käyttöomaisuuden laajennus-, muutos-, uudistus- ja muut vastaavat perusparannusmenot sekä, verovelvollisen vaatiessa, suurehkot korjausmenot. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä.

TVL 19 § Konkurssipesän verotusasema

Konkurssipesä ei ole erillinen verovelvollinen eikä konkurssi muutoinkaan muuta verovelvollisen verotuksellista asemaa. Se osa veroista, joka johtuu konkurssipesän elinkeinotoiminnasta, pannaan kuitenkin konkurssipesän maksettavaksi.

EVL 12 § Käyttöomaisuus

Käyttöomaisuutta ovat elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut maa-alueet, arvopaperit, rakennukset, koneet, kalustot ja muut esineet, patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet sekä soran- ja hiekanottopaikat, kaivokset, kivilouhokset, turvesuot ja muut sellaiset hyödykkeet. Maa-alue, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta.

EVL 52h § Yritysjärjestely veron kiertämiseksi tai välttämiseksi

Lain 52 ja 52 a-52 g §:ssä olevia säännöksiä ei sovelleta, jos on ilmeistä, että järjestelyjen yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on ollut veron kiertäminen tai veron välttäminen.

TVL 124 § Veron määräytyminen

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on suoritettava valtiolle tuloveroa verotettavasta ansiotulostaan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella ja verotettavasta pääomatulostaan tuloveroprosentin mukaan (1 mom); Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 34 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti). Yhteisön tuloveroprosentti on 20. Yhteisetuuden tuloveroprosentti on 26,5. (2 mom)

TVL 29.2 § Tulolajit

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tulo jaetaan kahteen tulolajiin, joita ovat pääomatulo ja ansiotulo.

TVL 30 § Verotettavan tulon laskeminen

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotettava tulo lasketaan tulolajeittain erikseen.

Maatalous (MVL 2.2 §) ei elinkeinotoimintaa

Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta sekä sellaista erikoismaataloutta taikka maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä

TVL 50 § Luovutustappio

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy.

EVL 8a § Muun omaisuuden luovutustappioiden vähennyskelpoisuus

Muuhun omaisuuteen kuuluvan, muun kuin 6 b §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun yhtiön osakkeen ja avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöosuuden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen vain muun omaisuuden luovutuksesta syntyneistä veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna.

EVL 42a § Muun omaisuuden hankintamenon jaksottaminen

Muun omaisuuden hankintamenon jaksottamisessa noudatetaan, mitä 30-33, 33 a ja 34-41 §:ssä säädetään käyttöomaisuudesta.

EVL 1.2 § Yhteisön EVL-tulolähteeseen kuuluva tulo

Muun yhteisön kuin julkisyhteisön tai muun tuloverolain (1535/1992) 21, 21 a ja 21 b §:ssä tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön, ulkomaisen kuolinpesän, tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön sekä asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun asunto-osakeyhtiön, 28 luvun 2 §:ssä tarkoitetun keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön sekä sellaisen osuuskunnan, joka on verrattavissa asunto-osakeyhtiöön, harjoittaman muun toiminnan kuin maatalouden tulosta laskettaessa sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään elinkeinotoiminnasta.

EVL 12a § Muu omaisuus

Muuta omaisuutta ovat 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön toimintaan kuuluvat varat, joita ei ole luettava elinkeinotoiminnan rahoitus-, vaihto-, sijoitus- tai käyttöomaisuuteen; muuta omaisuutta voi siis olla vain yhteisöillä, joilla ei ole 2020 lähtien voinut olla TVL-tulolähdettä

KonsAvL 2 § Konserniavustus

Osakeyhtiö tai osuuskunta voi antaa toiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle konserniavustuksen, jos sekä konserniavustuksen antajan että saajan verotuksessa sovelletaan EVL. Konserniavustuksella tarkoitetaan muuna kuin pääomansijoituksena suoritettua avustusta, jota ei elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan saa vähentää tulosta.

Osinkojen luovutuksen veronalaisuus

Osinkojen ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset voivat olla kokonaan tai osaksi verovapaita; yksityinen elinkeinonharjoittaja saa yrityksensä käyttöomaisuuteen kuuluvista osakkeita osinkoja -> elinkeinotoiminnan tuloa; muualta kuin listatusta yhtiöstä saadusta osingosta 75 % veronalaista ja 25 % verovapaata, listatusta yhtiöstä saadusta osingosta 85 % veronalaista tuloa ja 15 % verovapaata

VML 29 § Peitelty osinko

Peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. Jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut 1 momentissa tarkoitettua peiteltyä osinkoa, on yhtiön verotuksessa meneteltävä niin kuin olisi käytetty käypää hintaa ja osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsottava käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus.

Poikkeus suoriteperiaatteesta EVL:ssa

Poiketen siitä, mitä tulon ja menon jaksottamisesta on säädetty, ammatinharjoittajan, joka on pitänyt kirjanpitonsa ja laatinut tuloslaskelmansa kirjanpitolain 27 ja 30 §:n mukaisesti, tulo on sen verovuoden tuottoa, jona sen maksu on saatu, ja meno sen verovuoden kulua, jona sen maksu on tapahtunut (kassaperiaate).

Suomen verolainsäädäntö vs. kv IFRS-periaatteet

Suomen verolainsäädäntöä ei ole sopeutettu kansainvälisiin IFRS-säännöksiin (KPL 7a luku), joten yritykset joutuvat laatimaan yhtiökohtaiset tilinpäätöksensä Suomen KPL:n mukaisina, koska IFRS ei hyväksy kaikkia niitä tilinpäätöksiin liittyviä vaatimuksia, joita verolainsäädäntö vaatii

TVL 7 § Puolisot

Puolisoilla tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka ennen verovuoden päättymistä ovat solmineet avioliiton. Aviopuolisoihin, jotka ovat yhteiselämänsä lopettaakseen joko asuneet koko verovuoden erillään tai muuttaneet verovuoden aikana pysyvästi erilleen, taikka aviopuolisoihin, jotka molemmat eivät ole yleisesti verovelvollisia, ei kuitenkaan sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä. Tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläneisiin henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi.

TVL 14.1 § Puolisoiden erillisverotus

Puolisoita verotetaan valtion- ja kunnallisverotuksessa saamiensa tulojen perusteella eri verovelvollisina.

EVL 9 § Rahoitusomaisuus

Rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset ja muut rahoitusvarat.

EVL 11 § Sijoitusomaisuus

Sijoitusomaisuutta ovat raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten varojen sijoittamiseksi tai sijoitusten turvaamiseksi hankkimat arvopaperit, kiinteistöt ja muu sellainen omaisuus, saamisia lukuun ottamatta.

EVL 46 § Luottotappiovaraus

Talletuspankki sekä luottolaitos saa vähentää verovuonna tehdyn luottotappiovarauksen

Meno-tulo-teoria

Teorian mukaan tulos syntyy menojen ja tulojen välisenä erotuksena eikä varallisuuden arvossa tapahtuneita muutoksia oteta lähtökohtaisesti huomioon. Menot aiheutuvat tuotannontekijöiden hankkimisesta ja tulot saadaan suoritteiden myynnistä. Maksetut osingot, korot ja verot ovat voitonjakoeriä; meno tulon kohdalle -periaate: menot kirjataan kuluiksi sitä mukaa kuin ne kerryttävät tuottoja

Verotuksen kytkeytyminen kirjanpitoon

Tietyissä tapauksissa verotus on kytketty kirjanpitovelvollisen tekemään valintaan (ks. EVL 14.1 § ja 19 §); Eräissä tapauksissa säännön soveltaminen edellyttää, että verovelvollinen on kirjanpidossaan menetellyt tietyllä tavalla (ks. EVL 43.3 § 54 §); Väärin ja huolimattomasti pidetty kirjanpito saattaa johtaa jopa arvioverotukseen (VML 27 §)

KPL 3:1 § Tilinpäätöksen sisältö

Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka 1) tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen; 2) tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman; 3) varojen hankintaa ja niiden käyttöä selvittävän rahoituslaskelman, jos kirjanpitovelvollinen on suuryritys tai yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö; sekä 4) taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitteenä olevat tiedot (liitetiedot).

KPL 1:4 § Tilikausi

Tilikausi on 12 kuukautta. Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa taikka tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi saa olla tätä lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Kirjanpitovelvollisen kaikilla liikkeillä on oltava sama tilikausi.

Tulon ja menon jaksottaminen EVL mukaan

Tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena (suoriteperiaate, sama kuin KPL). Merkitykseltään vähäiset tuloerät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden tuotoksi, jona niiden maksu on saatu. (EVL 19 §) Meno on sen verovuoden kulua, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt, jollei jäljempänä muuta säädetä. Vähäiset menoerät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden kuluksi, jona niiden maksu on tapahtunut. (EVL 22 §)

TVL 116 § Kirjanpitovelvollisen tulojen ja menojen jaksottaminen

Tulo, joka on saatu toiminnasta, josta verovelvollinen on kirjanpitovelvollinen, jaksotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan. Meno, joka liittyy toimintaan, josta verovelvollinen on kirjanpitovelvollinen, jaksotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan.

EVL 28 § Vaihto-omaisuuden hankintamenon jaksotus

Vaihto-omaisuuden hankintameno on sen verovuoden kulua, jona vaihto-omaisuus on luovutettu, kulutettu tai menetetty. Verovelvollisella verovuoden päättyessä olevan vaihto-omaisuuden hankintamenosta on verovuoden kulua kuitenkin se osa, joka ylittää vastaavan vaihto-omaisuuden hankintaan verovuoden päättyessä todennäköisesti tarvittavan hankintamenon tai siitä samana ajankohtana todennäköisesti saatavan luovutushinnan taikka kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitetuissa kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa tarkoitetun nettorealisointiarvon.

EVL 10 § Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuutta ovat elinkeinotoiminnassa sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet sekä elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet

KPL 4:4.3 § Vaihto-omaisuus ja rahoitusomaisuus

Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet. Rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat.

EVL 50 § Vastikkeeksi katsotaan

Vastikkeeksi katsotaan tätä lakia sovellettaessa myös vahingon-, vakuutus- ja muu sellainen korvaus.

TVL 9 § Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus

Velvollinen suorittamaan veroa tulon perusteella on: 1) verovuonna Suomessa asunut henkilö, kotimainen yhteisö, ulkomailla perustettu tai rekisteröity yhteisö, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa, yhteisetuus ja kuolinpesä täältä ja muualta saamastaan tulosta (yleinen verovelvollisuus); 2) henkilö, joka verovuonna ei ole asunut Suomessa, sekä muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu ulkomainen yhteisö täältä saamastaan tulosta (rajoitettu verovelvollisuus).

VML 3.2 § Verovuosi

Veroa suoritetaan verovuonna saadusta tulosta. Verovuosi on kalenterivuosi tai, jos kirjanpitolaissa tarkoitettuna tilikautena ei ole kalenterivuosi, se tai ne tilikaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana päättyneet.

EVL 4 § Veronalaiset elinkeinotulot

Veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot

TVL 32 § Pääomatulo

Veronalaista pääomatuloa on, siten kuin siitä jäljempänä tarkemmin säädetään, omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa on muun ohessa korkotulo, osinkotulo siten kuin 33 a-33 d §:ssä säädetään, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, kapitalisaatiosopimuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo, maa-aineksista saadut tulot, luovutusvoitto ja osakesäästötililtä nostettu tuotto. Pääomatuloa on myös jaettavan yritystulon, yhtymän osakkaan tulo-osuuden sekä porotalouden tulon pääomatulo-osuus.

Verotusyhtymä (TVL 4.1 § 2 k)

Verotusyhtymä pidetään sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, joka harjoittaa maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun maatilan viljelyä tai hallintaa, metsätaloutta tai sellaisen kiinteistön hallintaa, josta yhteenliittymä on arvonlisäverovelvollinen tai hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverolain 30 §:n tarkoittamalla tavalla

EVL 54 § kirjanpidon ja verotuksen sidonnaisuus ja enimmäispoistot

Verovelvollisella on oikeus sen mukaan kuin edellä on säädetty jakaa saamansa tuloerä usealle verovuodelle sekä vähentää vaihto- ja sijoitusomaisuuden hankintameno ja varaukset kuluina vain, mikäli vastaavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa. Poistoina sekä 25 ja 26 §:ssä tarkoitettuina kuluina verovelvollinen ei saa vähentää suurempaa määrää kuin mitä hän on verovuonna ja aikaisemmin kirjanpidossaan vähentänyt.

TVL 59 § Pääomatuloista vähennettävä tulolähteen tappio

Verovelvollisen ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä esittämästä vaatimuksesta elinkeinotoiminnan ja maatalouden verovuoden tappio ja verotusyhtymän osakkaan maatalouden tappio yhtymästä voidaan kokonaan tai osittain vähentää luonnollisen henkilön tai kuolinpesän tappiovuoden pääomatuloista.

EVL 2 § Elinkeinotoiminnan tulolähde

Verovelvollisen harjoittama liike- ja ammattitoiminta muodostaa elinkeinotoiminnan tulolähteen. Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön harjoittama toiminta maataloutta lukuun ottamatta muodostaa elinkeinotoiminnan tulolähteen.

TVL 113 § Menon jaksottamista koskeva yleissäännös

Verovelvollisen suorittamaan menoon perustuva, tulosta tehtävä vähennys tehdään, jollei erityisestä syystä muuta johdu, sinä verovuonna, jona maksu on suoritettu (kassaperiaate)

TVL 114 § Hankintamenon jaksottaminen

Verovelvollisen tulonhankinnassa käytettyjen rakennusten, koneiden ja kaluston sekä patenttien ynnä muiden sellaisten hyödykkeiden hankintamenot vähennetään vuotuisina poistoina noudattaen soveltuvin osin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännöksiä.

TVL 17 § Kuolinpesän ja sen osakkaan verotus

Verovuoden aikana kuolleen henkilön kuolinpesää verotetaan kuolinvuodelta sekä vainajan että kuolinpesän tulosta. Tällöin kuolinpesään sovelletaan niitä tämän lain säännöksiä, joita vainajaan olisi sovellettu. Kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena. Elinkeinotoimintaa harjoittavaa kuolinpesää verotetaan kuitenkin erillisenä verovelvollisena kolmelta perittävän kuolinvuotta seuraavalta vuodelta ja sen jälkeen yhtymänä. Kuolinpesän osakkaan veronalaisena tulona ei pidetä hänen saamaansa osuutta kuolinpesän tulosta.

EVL 7 § Menon ja menetyksen vähennyskelpoisuus

Vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.

TVL 57 § Lahjoitusvähennys

Yhteisö saa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla vähentää tulostaan: 1) vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen Euroopan talousalueeseen kuuluvalle valtiolle tai Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle; 2) vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen sellaiselle Verohallinnon nimeämälle Euroopan talousalueella olevalle yhdistykselle, säätiölle tai jonkin edellä mainitun yhteydessä olevalle rahastolle, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen taikka suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen.

TVL 3 § Yhteisö

Yhteisöllä tarkoitetaan tässä laissa: 1) valtiota ja sen laitosta; 2) hyvinvointialuetta ja hyvinvointiyhtymää; 3) kuntaa ja kuntayhtymää; 4) seurakuntaa ja muuta uskonnollista yhdyskuntaa; 5) osakeyhtiötä, osuuskuntaa, säästöpankkia, sijoitusrahastoa, erikoissijoitusrahastoa, yliopistoa, keskinäistä vakuutusyhtiötä, lainajyvästöä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä, säätiötä ja laitosta; 6) ulkomaista kuolinpesää; 7) 1-6 kohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin verrattavaa muuta oikeushenkilöä tai erityiseen tarkoitukseen varattua varallisuuskokonaisuutta; yhteisöt itsenäisiä verosubjekteja

EVL 55 § Yksityisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan vähennykset

Yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja saa sen lisäksi, mitä 7 §:ssä säädetään, vähentää: 1) Verohallinnon tuloverolain 73 §:n 2 momentin nojalla vahvistaman työmatkasta saadun verovapaan päivärahan enimmäismäärän ja työmatkasta aiheutuneiden lisääntyneiden elantokustannusten erotuksen; ja 2) Verohallinnon edellä mainitun päätöksen mukaan lasketun verosta vapaan kilometrikorvauksen määrän ja liikkeen- ja ammatinharjoittajan yksityisiin varoihinsa kuuluvalla autolla tekemästä elinkeinotoimintaan liittyvästä matkasta aiheutuneiden menojen erotuksen.

Vain realisoitunut tulo on veronalaista

Yleisesti tulon on täytynyt syntyä lopullisesti ja peruuttamattomasti siten, ettei verovelvollisen tarvitse suorittaa luovutus- tms. toimia sen aikaansaamiseksi; poikkeuksena esim. osatuloutusmenettelyä koskeva EVL 19.2 §, jonka mukaan tulo realisoituu suoritteen valmistusasteen mukaan ilman luovutusta sekä EVL 51e §:n maastapoistumisverotus- eli exit tax -tilanteet

Verosuunnittelu

tilikauden tuloksen ja verotettavan tulon suunnittelu, joka suuntautuu ennen kaikkea tulevaisuuteen; jakautuu operatiiviseen (tulevien muutosten ennakointi), taktiseen (omistajan yksityistalouden hoitamisen perusratkaisut, tilikauden valinta ja muuttaminen, investointien ajoitus) ja strategiseen verosuunnitteluun (yritysmuoto, yritysrakenne, yms yritysjärjestelyt); verosuunnittelun avulla yritys voi kartoittaa vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin liittyvät veroseuraamukset sekä tunnistaa veroriskit

Realisointiperiaate

tuloja on verotettu vasta, kun ne ovat realisoituneet, ja menot ovat olleet vähennyskelpoisia vasta realisoiduttuaan

Kirjanpidon poistot

tuloslaskelman mukaiset poistot; kirjanpitosidonnaisuus edellyttää, että poisto tehdään tulosvaikutteisesti tuloslaskelmassa; suunnitelman mukaisen poiston ylittävää verotuspoistoa ei hyväksytä verotuksessa sillä perusteella, että se on merkitty tuloslaskelman liitetietoihin

Kirjanpidollinen tulos verotuksen lähtökohtana

vaikka kirjanpito- ja verolainsäädäntö ovat erillisiä, käytännössä yrityksen verotettavan tulon laskennassa lähtökohtana on kirjanpidollinen tulos, jota oikaistaan lisäys- ja vähennyserillä, joilla otetaan huomioon vuosituloksen ja verotettavan tulon väliset eroavuudet; tilinpäätös osoittaa voiton tai tappion; KPL:n mukaan laskettava kirjanpidollinen tulos käsittää yrityksen koko toiminnan tuloksen

Hyllypoisto

verotuksessa käyttämättä oleva kirjanpidossa tehty poisto; verovelvollinen voi vähentää hyllypoistot verotuksessa myöhemmin edellyttäen, ettei verotuspoiston enimmäismäärä ylity verovuonna